Spgy.org

DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA
- psykoosioireita- unihäiriöitä- ruokahalun muutoksia- impulsiivisuus, ärtyisyys, aggressiivisuus- vähentynyt energia, välinpitämättömyys- itsekeskeisyys- sosiaalinen eristäytyminen- seksuaalitoimintojen muutokset- varastelu, piilottelu- pukeminen, riisuminen- vaeltelu, huutelu • merkki häiriintyneestä havaintokyvystä ja • peruspersoonallisuudella on merkitystä • ympäristötekijöiden oireita hillitsevä tai niille • keskeinen omaisten stressiä lisäävä tekijä• vaikuttavat potilaan hoitojärjestelyihin ja DEMENTIOIDEN EPIDEMIOLOGIAA
• Insidenssi / vuosi: 1,4/1000 60-69 v, 6,4/1000 70-79 v, • Ikäluokka-insidenssi pysynyt ilm. samana • Väestö vanhenee, dementiapotilaiden lukumäärä • 6-8 % ikäryhmässä 65+• 30% ikäryhmässä 85+• AD 38 %:ssa dementian aiheuttaja nuorimmassa ja • AD hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä? (erityisesti • Käytösoireita yli puolella, mutta elämänaikainen • Agitaatiota joka toisella (Ballard et al, 2001)• Psykoottisia oireita joka kolmannella • Psykoottisten oireiden kumulatiivinen esiintyvyys • Laitoshoidossa Suomessa psykoosioireita puolella ja agitaatiota joka neljännellä (Pitkälä et al2004) KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS
DEMENTIAPOTILAILLA
KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMISHUIPUT
ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ
kk ennen/jälkeen diagnoosin
• lääkehoito perustuu aina psykiatriseen • lääkehoidon tarve usein lyhytaikainen MILLOIN DEMENTIAPOTILAAN
KÄYTÖSOIRETTA TULISI HOITAA?
• kun oire vaikuttaa potilaan selviytymiseen PSYYKENLÄÄKKEIDEN TEHO DEMENTIAN
KOHDEOIREISSA
•välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, •seksuaalitoimintojen muutokset, pukeminen, riisuuntuminen, näpistely, piilottelu, vaeltelu,huutelu - 70-80 %:lla Alzheimerin tautia sairastavista on jossain sairaudenvaiheessa psykiatrisia oireita - Harhaluuloja n. 25-30 %: (varastamis-, myrkyttämis-, parasiitti-, - Aistiharharhoja n. 20-30 %, näköharhat yleisempiä - Väärintulkinnan ja deluusion tai hallusinaation ero on usein - Agitaatio 50 %:lla, aggressiivisuus 15-30 %:lla • oiretiedostus säilyy pidempään kuin AD:ssa • depressiivisyys: mielialan nopeat vaihtelut • ”orgaanista”labiliteettia, pakkoitkua tai • nopeita tilanvaihteluita, fokaalisia neurologisia • muisti säilyy aluksi paremmin, ongelmia • potilaat erityisen herkkiä perinteisten –kun oireita jo on, teho usein vaatimaton • donepetsiili, rivastigmiini, galantamiiini: Ø vertailututkimuksia kaivataan
Ø ryhmän sisällä: saattaa olla eroja hoitovasteessa ja sen
ilmaantumisnopeudessa
Ø usein toisen polven psykoosilääkkeiden kanssa
Ø kolinergiselle lääkehoidolle saattavat reagoida:
– apatia
- agitaatio
– harha-ajatukset - estottomuus
– aistiharhat
- poikkeava motorinen
käytös
EXELON INTERNATIONAL LEWY BODY DEMENTIA TRIAL (ENA-INT-03):
Behavioural Changes (NPI)
8 most frequently occurring NPI items -mean change from baseline (OC)
ant motor
Agitation
Irritabili
Rivastigmiini
Muutos käyt.oireissa: NPI-12 26 vko
*p<0,05 versus
lähtötaso
***p<0,001 versus
lähtötaso
R Anand et al .: The effects of Rivastigmine on Behavioral Symptoms in Severe AD Patients in a Nursing Home SettingPoster presented in World Alzheimer Conference June 2000 GAL-USA-10: NPI Scores (Part 1)
Reminyl®
Improvement
(16 and 24 mg/d)
Baseline
Deteriorat
ggression
Behavior
*P ≤ .05, Reminyl 24 mg vs placebo.
‡P ≤ .05, Reminyl 16 mg vs placebo.
Reference: Tariot, et al, Neurology, 2000.
• Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla – skitsofrenia– psykoottinen mania– psykoottinen depressio– harhaluuloisuushäiriö– dementian agitaatio psykoottisin oirein– toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.
psykoosilääke
Vaeltelua
Sanallisesti
aggr.
Fyysisesti aggr. 11.3
Sosiaal.
häiritsevä
Hoitoa vastust.
Hallusinaatioita
Depressio-
Psykoosilääkkeiden käyttö
dementiapotilaan käytösoireissa
• selvitä ajankohtaiset syyt (kipu,delirium, • huomioi hoitavan henkilön kuormittuneisuus• seuraa käytösoireita riittävän pitkään, sillä osa • identifioi kohdeoire mahdollisimman hyvin ja valitse lääke johdonmukaisesti-psykoosioireisiin psykoosilääke • keskity hoitamaan lääkkeillä niitä oireita, joihin •Risperidonista, olantsapiinista ja aripipratsolista ontutkimuksia dementioihin liittyvien käytösoireidenhoidossa •klotsapiini on huonosti siedetty vanhuksilla (lis.
agranulosytoosin riski, sedaatio, asentohypotensio)eikä sitä kannata käyttää dementiapotilailla • annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk• parkinsonintaudin psykoosioireisiin 0.25-1 mg/vrk• dementiaan 0.25-1- (2mg) mg/vrk (ainut tp- psykoosilääke, jolla virallinen indikaatio) • Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk• maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori• harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk• psykoottinen depressio 1-2 mg• annoksen riittävän hidas nosto• vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa RISPERIDONI - BPSD
• julkaistu kaksi 10 v takaista plasebovertailua • Katzin ym. (1999): 1mg ja 2mg risperidonia lumetta tehokkaampia kolmannesta viikostaalkaen • 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen• 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta • De Deyn ym. (1999): sekä risperidoni (1.1 mg/vrk) että haloperidoli (1.2 mg/vrk) olivatmerkittävästi lumetta tehokkaampia • risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa• risperidoni paremmin siedetty RIS-USA-63:
BEHAVE-AD –psychosis
Time (weeks)
12 Endpoint
SEM)
(± –0.5
Risperidone 0.5mg
Risperidone 1mg
Mean change from baselin
*p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo
Risperidone 2mg
Ris-USA-63
BEHAVE-AD –
aggressiveness
Time (weeks)
12 Endpoint
SEM)
(± –0.5
om bas –2.0
Risperidone
Haloperidol
Mean change fr
*p=0.01; **p<0.01 vs placebo
†p=0.05 vs haloperidol
• dementian psykoottiset käytösoireet 2.5-5 • annostus skitsofreniaan 10-20 (30) mg/vrk• parkinson potilaille 2.5-10 mg• harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg• psykoottinen depressio 5-10 mg• lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 Olanzapine 5mg
Olanzapine 10mg
Olanzapine 15mg
ed case) –6
ge from bas
Mean chan
Weeks of double-blind therapy
*p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p≤0.001 vs placebo
Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:968-976
• ketiapiinilla on erityisen vähäinen EP-oireiden riski – ainut lume- ja AKE-kontrolloitu tutkimus on negatiivinen • annostus skitsofreniaan 150-600 (800) mg/vrk• dementian psykoottisiin käytösoireisiin 12.5-100 (400) • parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin 12.5-100 mg/vrk• harhaluuloisuushäiriö 200-500 mg• psykoottinen depressio 200-500 mg• annoksen riittävän hidas nosto, vaikutusta odoteltava Quetiapine in patients with Alzheimer and
psychosis
BPRS total score
Hostility cluster score
change -35
baseline
(%)
Trial week
*p<0.05 vs baseline
Median dose 100 mg/day (n=78)
Adapted from Schneider et al 1999
– aripipratsoli vs. lume (n=487) sekä 5 mg/vrk että 10 mg/vrk lumetta tehokkaampia sekäpsykoosi- että agitaatio/aggressio-oireissa* • ei virallinen indikaatio dementiapotilailla• pitkä puoliintumisaika TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEIDEN
ANNOSTELU KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA
TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEET JA
KUOLEMANVAARA DEMENTIAPOTILAILLA
psykoosilääkkeiden käytöstä dementiapotilailla • Riski: Lääke/lume 3,5% vs. 2.3%, OR 1.54 (1.06- • syy tyntematon (kardiovaskulaarinen?) • ei riskieroja eri lääkkeiden välillä • ei eroja suhteessa oireiston vaikeuteen • ei eroja riskissä dementiadiagnoosin suhteen • Kolmen psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, olantsapiini) lumevertailun(kesto keskim. 10 vk) tulokset • keskim. 1.9 % (4.5 % vs. 2.6 %) : risperidoni 0.9 %, ketiapiini 2,3 %, olantsapiini 2.0 % (ns.) VANHAT NEUROLEPTIT DEMENTIANKÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA nvain 20-50 % dementiapotilasta on hyötynyt perinteisistäneurolepteista nmonen hoito keskeytyy EP-oireisiin ennen toivotun vaikutuksensaavuttamista nvanhukset, erityisesti dementiaa sairastavat ovat herkkiäneuroleptien aiheuttamalle parkinsonismille (Lewyn kappale tauti) ndementiapotilaat eivät kestä neuroleptien antikolinergisiavaikutuksia nTD-riski on hoidettaessa vanhuksia perinteisillä neurolepteilla 20-30 % / vuosi ja atyyppisillä n. 3 - 5 % / vuosi Risperidone (n=61)
Haloperidol (n=61)
skinesia
y
Patients
Peto-Prentice p-value=0.045
Jeste D et al. J Am Geriatr Soc 1999;47:716–19
Lääkeaineiden antikolinerginen vaikutus Muistihäiriökynnys2
equivalents
din lone ox
amo ylline
Nife Isosorbid
Furosemi
1Tune L et al. Am J Psychiatry 1992;149:1393–4
2Miller PS et al. Am J Psychiatry 1988;145:342–5
–eliminaatio vähenee n. 40 % vanhuksilla–interaktiot: ASA, varfariini, fenytoiini, karbamatsepiini, inhiboi lamotrigiininmetaboliaa –haittavaikutuksia: pahoinvointi, väsymys, parkinsonismi, hiusten lähtö, maksan jahaiman toiminnan häiriöt, trombosytopenia • Käytösoireissa annokset vaihdelleet 240-2500 mg/vrk – Pitoisuudet voivat antaa vääristyneen kuvan (vapaa / proteiineihin – hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (kun määriteltiin kohdeoireiden 50 • toisaalta tuoreen Cochrane-katsauksen** mukaan valproaatti on suhteellisen tehoton dementian ongelmakäyttäytymisenhoidossa • *Lindenmayer & Katsaftis 2000• **Lonergan & Luxenberg 2006 –25-300 mg/vrk, näyttö tapausselostuksien –Kaikilla näyttö tapausselostusten tai -sarjojen DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOITO
•lääkehoidolla: osa oireita lievittyy, osa jää, • määrittele seurattavat kohdeoireet: •toimintakyky, kognitio, käytösoireet, omaisten • harkitse lääkityksen aloittamisen, jatkamisen ja lopettamisen tarpeellisuus riittävän usein

Source: http://www.spgy.org/koulutus/materiaalia/20091008koulutus/Dementian_vaikeiden_kaytosoireiden_laakehoito.pdf